Aku Ankan 4/2019 tarinassa Kerran Galápagossaarilla Tupu, Hupu ja Lupu kohtaavat purjelaiva HMS Beaglen kannella pahoinvoivan miehen. Aikakone on kiidättänyt ankanpojat ja Pelle Pelottoman Ecuadorin rannikolle vuoteen 1835, ja nokkelat aikamatkustajat äkkäävät heti, että kyse on ihmiskunnan historian tunnetuimmasta luonnontieteilijästä Kaarle Tarvaisesta. Kai keksit, kehen nimiväännös viittaa?

Charles Darwin (1809–1882) oli kuuluisa luonnontieteilijä ja evoluutioteorian kehittäjä. Darwin esitti, että eliölajit eivät aina ole olleet olemassa sellaisenaan, vaan ne ovat muodostuneet yhteisestä kantamuodosta jatkuvan kehityksen eli luonnonvalinnan tuloksena. Luonnonvalinta tarkoittaa sitä, että lajien vahvimmat ja sopeutuvimmat yksilöt selviävät ja lisääntyvät. Se oli Darwinin aikana mullistava ajatus.

Ankanpojat osuvat tiedemiehen tielle tärkeällä hetkellä, sillä HMS Beaglella tehdyllä, yhteensä viisi vuotta kestäneellä matkalla ja Galápagossaarilla suoritetuilla tutkimuksilla oli merkittävä rooli Darwinin uran kannalta. Niiden ansiosta hänestä lopulta tuli tutkija – eikä pappi, kuten tarkoitus oli. Miesparka muuten kärsi oikeastikin merisairaudesta – mahtoiko kukaan tarjota hänelle inkiväärikaramelleja, kuten Tupu, Hupu ja Lupu?

Galápagossaarilla Darwin keräili eliönäytteitä ja lähetti niitä kotikulmille Cambridgeen aina laivan rantautuessa maihin. Juuri näiden näytteiden ansiosta hänen maineensa luonnontieteilijänä alkoi kasvaa. Saarilla Darwin kiinnostui kilpikonnista ja sirkuista, joita vielä siihen aikaan pidettiin peippoina. Ehkä siksi pojat usuttavatkin tutkijaa peippojen pariin! Linnut poikkesivat mantereella tavatuista lajitovereistaan, vaikka muistuttivatkin niitä. Lisäksi eri saarten saman lajisten siivekäsyksilöiden nokat erosivat hiukan toisistaan. Esimerkiksi toukkia syövillä linnuilla oli ohut ja terävä nokka, ja lehtien ahmimiseen puolestaan soveltui parhaiten lyhyt ja tylppä nokkavarustus. Havainto sai Darwinin pohtimaan, miten ympäristö vaikutti lajien kehitykseen. Pohdinta johti evoluutioteorian tarkentumiseen.

Lopulta Darwin esitti teoriansa tunnetuimmassa teoksessaan Lajien synty, joka ilmestyi vuonna 1859 – eli 160 vuotta sitten. Reissusta Beaglella kului siis vielä reilut 20 vuotta ennen kuin saarilla alkunsa saaneet päätelmät päätyivät kansien väliin. Kaikki merkittävät tulokset vaativat hauduttelua!