Pelaaminen on suositumpaa kuin koskaan. Pelikonsolit, tietokoneet ja älypuhelimet kuumenevat innokkaiden pelaajien käsissä, ja myös Ankkalinnassa pelaaminen on pulpahdellut ruutuihin silloin tällöin, ovathan ankat ja hiiret aikaansa seuraavaa väkeä. Kilpapelaaminenkin valtaa palstatilaa lehtien urheilu-uutisten joukossa ja television ohjelmavirrassa. Ennustettiinpa viimevuotisessa tulevaisuussarjassamme e-urheilua jopa olympialajiksi. Haastattelimme peliaiheisen teemanumeromme kunniaksi alan aitoa ja ehtaa NHL-e-sport-maailmanmestaria, Erik ”Eki” Tammenpäätä.

”Pleikkaa olen paukuttanut 6-vuotiaasta saakka. Pelasin 4–17-vuotiaana jääkiekkoa, ja aloin huomata, että olin NHL-pelissä kaveripiirissäni voittamaton. Ammattilaisena olen pelannut NHL:ää noin puoli vuotta HIFK:n Helsinki Redsin riveissä. Vanha jääkiekkotausta auttaa tosi paljon: kun taktiikka ja kuviot on hallussa, harjoitteluun ei kulu kuin kaksi tuntia päivässä, reaktiopelien ammattilaiset vetävät päivässä kymmenenkin tunnin treenejä. Uuden peliversion ilmestyessä menee tietysti enemmän aikaa, ja silloin harjoitustunteja kertyy.”

”NHL-maailmanmestaruus on tietysti urani kovin saavutus. Lopputurnaukseen päästäkseen piti raivata tiensä läpi neljän karsintakierroksen, ja niille osallistui ympäri maailman tuhansia pelaajia. Tavoitteeni on tietysti pitää MM-titteli hallussa! Ammattimaisesti voi pelata vain yhtä peliä, mutta harrastuksen vuoksi on välillä kiva vaihtaa myös vaikkapa Counter Strikeen tai ajella formuloilla.”

”Peliammattilaiseksi haluaville minulla on kaksi ohjetta. Muista, että pelaamisen pitää olla hauskaa. Kouluhommat pitää myös hoitaa, sillä muuten tuppaavat niin opettajat kuin vanhemmatkin napisemaan pelaamisesta liikaa!”