Kesä on Ankkalinnassa pitkä ja kuuma. Kaupunkilaisten lomamieltymyksissä kärkisijalla keikkuu vuodesta toiseen klassikkokohde Anccapulco kultaisine santoineen. Moni suuntaa myös reippailulomalle avaraan luontoon, ja Mummon maatilan vehreällä nurmella kirmailu on varsinkin ankanpoikien mieleen helteisinä kesäpäivinä.

Akulla on tunnetusti usein matti kukkarossa, joten lomatunnelmat täytyy tavoittaa kotikulmilla Paratiisitiellä. Onneksi puutarhasta löytyy riippumatto lenseitä hellehetkiä varten, ja tarpeen vaatiessa kaikkien aikojen loman voi lavastaa vaikkapa kylpyhuoneeseen. Tällaiseen ratkaisuun Aku päätyy tarinassa Piiloloma kehuskeltuaan Teppo Tulpulle surffimatkasta Lavaijin hurjiin tyrskyihin. Se on nimittäin varmaa, että naapuria ei saa päästää rehentelemään paremmilla reissujutuilla, rakentamaan komeampaa hiekkalinnaa tai edes lekottelemaan rauhassa omalla kotipihallaan. Akun ja Tulpun auvoisasta loma-ajan yhteiselosta voi lukea mm. tarinoista Hietikon herra ja Luksusluokan lomaristeily.

Joskus Akua ja ankanpoikia onnistaa, ja Roope-setä lähettää heidät loma-aikaan kaukomaille – töihin totta kai. Tarinasta Viiden tähden loma selviää, miten päättyi Akun ja poikien pesti loistohotellin palvelujen testaajina. Aku taitaa muutenkin tietää, että kova työnteko on paras keino taata paikka auringossa. Ahkera ankkasankari on näet usein onnistunut keinottelemaan itselleen liput lämpöön toimimalla mm. matkaoppaana (Lomailua lopultakin, julk. myös nimellä Kaivattu loma), Myrskynjahtaajat-tutkimusryhmän assistenttina (Myrskyisä vuosipäivä) tai luksushotellin kausiapulaisena (Salainen tehtävä).
Loppujen lopuksi lomalla lienee kuitenkin tärkeintä löytää oman maun mukainen leppoisa soppi, johon laittautua ottamaan lungisti – ja sen Aku Ankka totisesti osaa (Aku Ankka ottaa lungisti).